Niin kauan kuin olen harrastanut hiihtoa, olen myös fantasioinut koiran kanssa hiihtämistä. Olen myös aina luullut unelmani epätodelliseksi, sillä eihän kukaan voi hiihtää koiran kanssa! Vai voiko?

Törmäsin koirahiihtoon joulukuisessa Koirat-lehdessä, jossa käsiteltiin nimenomaan koirahiihtoa, myös hiihtoraivoa laduilla. Opin, että koirahiihtoa voi harrastaa Tampereella Peltolammen laduilla tiettyinä aikoina, mutta myös järvellä. Jäätyneellä järvellä harva tulee raivoamaan ruuhkaisista laduista, sillä tilaa on kaikille joka suuntaan. Oivalsin tämän mahdollisuuden ja odotin pakkasten tuloa.

Pakkaset tulivat TODELLA pitkän odotuksen jälkeen. Vasta tammikuun puolessa välissä uskalsi tarpoamaan jäänyneen järven päälle, ja eikun tossut vaihtuivat suksiin. :) Donjakin oli ihan innoissaan lumesta ja temmelsi iloisesti hangessa. Pian ajattelin kokeilla Donjan kanssa sitä koirahiihtoa. Otin pitkän 10 metrin pihaköyden, taitoin sen puoliksi ja kiinnitin toisen pään itseni ympäri ja toisen Donjan valjaisiin. Touhu saattoi näyttää ulkopuolisen silmin aika koomiselta, kun selvitin sukset jalassa pitkää köyttä, jonka toisessa päässä riehui hepulikoira. "LUNTA! LUNTA! KATO ÄITI LUNTA! Oliko tuo orava?" *intensiivinen kyttäys*

Liikkeelle lähtö tapahtui myös säheltämisen merkeissä. Donja veti innostuksessaan liian kovaa, niin oma tasapainoni menisasi horjahtaa (kaaduin kerran...). Sitten kun pääsi vauhtiin, niin Donja jäi ihmettelemään pierun hajua jossain hangella (kaaduin toisen kerran). Lopulta kun päästiin Donjan kanssa yhteisymmärrykseen, että kun minä liikun, niin Donjankin kuuluu liikkua, mutta pysyä myös samassa vauhdissa, hiihdosta tuli oikein mukavaa. Koirakin nautti, kun sai tasaisella vauhdilla köpötellä hiihtäjän rinnalla.

Loppureissu kotiin päin sujuikin ongelmitta, kun Donja hoksasi homman nimen. Ihastuin lajiin samantien ja sain paljon iloa irti harrastuksesta. En tiedä, haluanko välttämättä kisailla tässä lajissa, sillä tiedän, että kisailevilla koirahiihtäjillä on kovempi kunto kuin minulla ja ottavat urheilun enemmän tosissaan. Olisin vaan turhaan tiellä. Parempi, että harrastan lajia ilon vuoksi, niin ei tule paha maku suuhun :)

Kotiin kun tultiin, niin reppana simahti samantien. Ottaa koville urheileminen... :D

~ doge